Alma on ollut aina vaan rauhallisempi ja nälkäisempi, jopa laiska. Tällaista ei olla ennen meidän huushollissa koettu, että koiraa täytyy huhuilla vaikka kuinka kauan ennen kuin se viitsii - pitkällisen pohdinnan ja huolellisen venyttelyn jälkeen - köpötellä eteiseen iltapissalle lähtöä varten. Lenkillä se haluaisi kulkea löntystellen ihan takanani. Treeneissä se on kyllä tosi innokas. Treenimäärää ollaan nyt vähennetty ja muutettu palkkausta rauhallisemmaksi. Treenaillaan nyt lähinnä rauhallisia liikkeitä namipalkalla, agility on kokonaan tauolla.

Almassa on myös selkeitä fyysisiä muutoksia. Nisät ovat varmaan kaksi kertaa niin isot kuin normaalisti ja melko punertavat, eikä astutuksesta ole kuin kolme viikkoa! Myös vatsalinja on laskeutunut mielestäni hiukkasen. Olen lisännyt hieman Alman ruokamäärää lähinnä tuon kammottavan ruokahalun vuoksi. Useinhan nartuilla tässä vaiheessa ruokahalu huononee ja on pahoinvointia, näitä oireita Almalla ei ole. Ultraan on enää viikko, joten jos oireet ovatkin vain valeraskautta, en ehdi sitä kauaa ruokkia suuremmalla määrällä. Aiemmin Almalla on juoksun jälkeen ollut hieman tissit turvoksissa ja rauhallisempi yleisolemus, mutta ei mitään näin selkeää kuin nyt.

-Sanna

 "Tällainen vekkuli mä olen normaalisti"